Mä ajattelin tällä kertaa kirjoittaa hyvin erilaisen postauksen. Harvemmin avaudun postauksissani mistään kovin syvällisistä asioista, mutta nyt on luvassa juurikin sellainen!
Mä olen lähiaikoina miettinyt paljon, minkälaisen elämän mä haluan elää. Olen miettinyt mitä mä haluan tulevaisuudessa tehdä, missä haluan olla, miten toteutan unelmani, jne. Oikeastaan kaikkeen mulla ei ole vielä selvää vastausta, mutta varma olen ainakin yhdestä asiasta: haluan olla onnellinen!
Onnellisuus lähtee itsestä. Sä päätät itse, minkälaisena koet elämäsi. Jos kaikkeen suhtautuu negatiivisesti, on elämä todella kurjaa. Ennen mä olen ollut perus negatiivinen ihminen..en mä mikään superpessimisti ole koskaan ollut, mutta jotenkin aina asioista löytyi paljon enemmän negatiivisia puolia, kuin positiivisia. Eräs tapahtuma jokin aika sitten sai mut taas tajuamaan, että täällä ei olla ikuisesti. Samalla pistin oman henkisen puoleni uuteen järjestykseen. Tajusin, että elämää voi tarkastella ihan eri näkökulmasta, mihin oli normaalisti tottunut. Ennen mun suusta saatoi kuulla usein "kauhea nälkä" "väsyttää" "ulkona on liian kylmä". Nyt jos vastaavanlaiset ajatukset valtaa mun mielen, mä olen opetellut lisäämään, "mutta onneksi...". Ulkona on liian kylmä, mutta onneksi se ei kestä ikuisesti. Kohta on taas kesä! Väsyttää, mutta onneksi mulla on ihanat vanhemmat, joille soittaminen piristää aina mielen.
Onneksi on myös sellaisia ihmisiä, jotka ovat aina positiivisia. Sellaiset piristävät mieltä pelkällä läsnäolollaan. Vastapainoksi löytyy myös niitä, jotka kokevat niin pahaa oloa sisällään, että se täytyy purkaa muihin ihmisiin joko sanattomasti tai sanallisesti, suoraan tai epäsuorasti. Sellaisten ihmisten läsnäolo myrkyttää koko ilman. Sellaiset ihmiset yrittävät kaikin tavoin hankaloittaa toisten elämää ja mihinkäs muualle se oma paha olo purettaisikaan, kuin toisiin ihmisiin. Tällaisissa tapauksissa mä aina ajattelen, että paha saa aina palkkansa ennemmin tai myöhemmin :)
Ennen toisten ihmisten negatiivisuus vaikutti myös omaan mielialaani. Toisten äkäisyys ja pahantuulisuus tekivät olostani hetkessä alakuloisen koko loppupäiväksi. Nyt mä olen päättänyt, ettei toisten ihmisten negatiivisuus saa vaikuttaa muhun. Sensijaan positiivisuus tarttuu, hymy tarttuu, eli muistakaa hymyillä toisillenne! Suomalaiset eivät yleisesti ottaen hymyä pahemmin viljele, varsinkaan tuntemattomille, mutta ainakin itse olen monesti piristynyt täysin tuntemattoman ihmisen hymystä :) Eli ihmiset: hymyilkää! Kerätkää positiivisia ihmisiä ympärillenne ja ajatelkaa asioita myönteisellä tavalla. Elämänlaatu paranee huomattavasti! Onnellisuus on asenteesta kiinni.
Mä olen varsinkin tässä viimeisen vuoden aikana muuttunut todella paljon ihmisenä. Minusta on tullut paljon viisaampi! Ennen ajattelin asioita todella kapeakatseisesti. Nykyään näen asiat hyvin monesta eri näkökulmasta ja ajattelen paljon laaja-alaisemmin. Olen järkevämpi, tiedän asioista enemmän ja haluan oppia enemmän! En aja vain omaa etuani, vaan otan myös muut ihmiset ympärilläni huomioon. Ehkä mä olen pikkuhiljaa alkanut aikuistumaan ;)
Itsensä muuttaminen on yksi onnellisuuteen vaikuttava tekijä. Voit muuttua jos sitä todella haluat! Älä välitä, vaikka lähimmäiset olisivat kokoajan muistuttamassa siitä mitä olit tai olet. Vanhemmillakin on tapana muistuttaa siitä, minkälainen olit vaikka 15-vuotiaana. "Sun huonehan oli aina ihan kaaoksessa, ethän sä nykyään voi olla mikään supersiisti ihminen". Ehkä se ihminen vuosien saatossa muuttuu ja ajan myötä voit todistaa, että olet todellakin tehnyt muutoksen.
Tämän oman henkisen "eheyttämisen" lisäksi olen tehnyt myös tiettyjä päätöksiä elämässäni. Olen mm.päättänyt luopua bikinifitness-haaveista ainakin toistaiseksi. Syy siihen on se, että mä haluan panostaa kaikkeen ryhtymääni 100% ja tällä hetkellä se ei yksinkertaisesti onnistu. Bikinifitness on kuitenkin elämäntapa ja se vie niin paljon aikaa ja vaivaa, ettei se sovi tämänhetkiseen elämääni. Mulla on kieltämättä todella helpottunut olo nyt kuin tein tuon päätöksen, koska mua alkoi jopa ahdistamaan salille meno. Mulla olikin pitkä salitauko juurikin sen takia. Nyt voin käydä salilla omaan tahtiini, ilman paineita, ilman pakkoa! Tottakai mä pidän kropastani hyvää huolta ja treenaan täysillä kun treenaan, mutta toistaiseksi en tähtää kisoihin. Katsotaan sitten myöhemmin..en siis todellakaan hautaa ajatusta kokonaan! Onhan se kiehtova laji :)
Tällaista tällä kertaa. Paljon jäi sanomatta, mutta mennään nyt näillä :)
Onnellista loppuviikkoa kaikille! Let's think positive ;)Ps. suosittelen myös lukemaan TÄMÄN artikkelin ohjeet onnelliseen elämään!
